Mitä sinun puutarhasi tarvitsee?
Viljelijän työkalupakista näet heti, ilman lomakkeita ja odottelua, kuinka paljon vettä kasvisi tarvitsevat, missä kasvuvaiheessa ne ovat ja mitkä älylaitteet sopivat sinulle.
Ei lomaketta. Vastaus heti.
Ennen piti ottaa yhteyttä ja odottaa takaisinsoittoa. Nyt valitset kasvityypin ja näet heti, kuinka paljon vettä kasvit tarvitsevat, missä kasvuvaiheessa ne ovat ja mitkä älylaitteet sopivat. Yksinkertainen tila palstaviljelijälle, edistynyt ammattilaiselle.
Laske veden tarpeesi 30 sekunnissa
Palsta tai ruusutarha, kasvihuone tai avomaa: kerro lyhyesti, mitä kasvatat, niin työkalupakki laskee heti veden tarpeen, kastelurytmin, säiliön koon ja sopivan Zigbee-laitesarjan. Yksinkertaisen ja edistyneen tilan välillä vaihdat yhdellä napautuksella.
Veden tarve muuttuu kasvuvaiheen mukaan
Nuori kasvi juo vähiten, kukkiessaan ja hedelmää kasvattaessaan eniten ja kypsyessään taas vähemmän. Napsauta vaihetta ja katso, mitä tapahtuu. Edistyneessä tilassa näet BBCH-koodit, kasvikertoimet ja kasvumallit.
Lähteet ja tieteellinen perusta
Edistynyt tila ei käytä nyrkkisääntöjä vaan tunnustettuja, vertaisarvioituja menetelmiä. Alla on kunkin laskentavaiheen ensisijainen lähde. Tieteessä pätee vain se, minkä voi jäljittää, joten jokaisen yhtälön ja taulukkoarvon voi tarkistaa.
Veden tarve noudattaa FAO-standardia: kasvin haihdunta ETc = ETo × Kc, jossa vertailuhaihdunta lasketaan Penman-Monteithin mukaan ja Alankomaissa KNMI:n Makkink-standardin mukaan. Maaperän vesitase (TAW, RAW, kasteluväli) tulee samasta FAO-56-ohjeistosta. Suolaisuuden vaikutus lasketaan Maasin ja Hoffmanin mallilla, lämpösumma McMasterin ja Wilhelmin mallilla. Kasvihuoneviljelyssä nojaamme Stanghellinin työhön.
- Allen, R.G., Pereira, L.S., Raes, D. & Smith, M. (1998). Crop evapotranspiration: guidelines for computing crop water requirements. FAO Irrigation and Drainage Paper 56. FAO, Rome. fao.org/4/x0490e. Lähde ETo:lle (yht. 6), Kc-korjaukselle (yht. 62/65), TAW:lle ja RAW:lle (yht. 82/83) sekä taulukoille 19 ja 22.
- Penman, H.L. (1948). Natural evaporation from open water, bare soil and grass. Proceedings of the Royal Society A, 193, 120-145. doi:10.1098/rspa.1948.0037
- Monteith, J.L. (1965). Evaporation and environment. Symposia of the Society for Experimental Biology, 19, 205-234.
- Makkink, G.F. (1957). Testing the Penman formula by means of lysimeters. Journal of the Institution of Water Engineers, 11, 277-288.
- De Bruin, H.A.R. (1987). From Penman to Makkink. In: Hooghart, J.C. (ed.), Evaporation and Weather, CHO-TNO Proceedings 39, 5-31. Esittelee KNMI-vakion c = 0,65.
- Hooghart, J.C. & Lablans, W.N. (eds.) (1988). Van Penman naar Makkink; een nieuwe berekeningswijze voor de klimatologische verdampingsgetallen. CHO-TNO Rapporten en Nota’s 19 (also KNMI TR-111), The Hague.
- Maas, E.V. & Hoffman, G.J. (1977). Crop salt tolerance: current assessment. Journal of the Irrigation and Drainage Division (ASCE), 103(IR2), 115-134. doi:10.1061/JRCEA4.0001137
- McMaster, G.S. & Wilhelm, W.W. (1997). Growing degree-days: one equation, two interpretations. Agricultural and Forest Meteorology, 87(4), 291-300. doi:10.1016/S0168-1923(97)00027-0
- Meier, U. (ed.) (2001). Growth stages of mono- and dicotyledonous plants. BBCH Monograph, 2nd edition. Federal Biological Research Centre for Agriculture and Forestry (BBA), Germany. Open access (2018): doi:10.5073/20180906-074619
- Steduto, P., Hsiao, T.C., Raes, D. & Fereres, E. (2009). AquaCrop, the FAO crop model to simulate yield response to water: I. Concepts and underlying principles. Agronomy Journal, 101(3), 426-437. doi:10.2134/agronj2008.0139s
- Allen, R.G. & Pereira, L.S. (2009). Estimating crop coefficients from fraction of ground cover and height. Irrigation Science, 28(1), 17-34. doi:10.1007/s00271-009-0182-z
- Stanghellini, C. (1987). Transpiration of greenhouse crops: an aid to climate management. PhD thesis, Wageningen Agricultural University. doi:10.18174/202121
- Katsoulas, N. & Stanghellini, C. (2019). Modelling crop transpiration in greenhouses: different models for different applications. Agronomy, 9(7), 392. doi:10.3390/agronomy9070392
- Ayers, R.S. & Westcot, D.W. (1985). Water quality for agriculture. FAO Irrigation and Drainage Paper 29 Rev.1, Rome. Toistaa Maasin ja Hoffmanin suolansietotaulukon.
Mikä Viljelijän työkalupakki on?
Joukko käytännön työkaluja, jotka vastaavat viljelykysymyksiin heti. Ensimmäisenä on veden tarpeen laskuri. Ei lomakkeita, vain vastaus.
Miten veden laskuri toimii?
Syötät muutaman tiedon palstastasi, ja laskuri arvioi noin 30 sekunnissa veden tarpeen kasviesi senhetkisen kasvuvaiheen mukaan.
Miksi veden tarve muuttuu kasvuvaiheen myötä?
Kasvien vedenkulutus muuttuu niiden kehittyessä, joten laskuri ottaa kasvuvaiheen huomioon. Näin tulos on realistisempi kuin kiinteä määrä.
Perustuuko neuvo oikeaan tieteeseen?
Kyllä. Laskelmat perustuvat tunnustettuihin tieteellisiin lähteisiin, jotka on lueteltu tällä sivulla.
Tarvitsenko tilin työkalujen käyttöön?
Et. Työkalut antavat vastauksen heti ilman rekisteröitymistä. Jos haluat reaaliaikaista dataa omalta kohteeltasi, katso anturit.
Voiko FairGrow tehdä tämän automaattisesti?
Kyllä. Kun sinulla on omat anturit, FairGrow seuraa olosuhteita reaaliajassa ja päivittää neuvonsa sitä mukaa kuin tilanne muuttuu. Katso miten se toimii.